Ennen uskonnollista uraansa Pyhä Birgitta oli äiti, vaimo ja suuren talon emäntä. Ei siis ihme, että luostarisäännössään tämä tomera nainen puuttui myös puutarhanhoitoon. Puutarha symboloi paratiisia maan päällä, mutta myös tuotti luostarin käyttöön kaikkea jo tässä elämässä hyödyllistä.

Kirkon eteläpuolella sijaitseva munkkiveljien puutarha on ainoita, joita Ruotsissa on viljelty yhtäjaksoisesti keskiajalta saakka.  Aikoinaan munkit kasvattivat siellä muun muassa saksanpähkinä-ja mulperipuita.

Nunnien hyötytarha puutarha sijaitsi luostarirakennuksen pohjoispuolella. Eteläpuolella he kasvattivat ruusuja ja neitsyt Marian puhtauden symboleja, valkoisia liljoja. Hyötytarha tuotti hedelmiä ja erilaisia kaaleja.

Niin nunnat kuin munkitkin kasvattivat tietysti myös kaikenlaisia yrttejä. Niitä käytettiin paitsi mausteena myös lääkkeinä. Ruiskukka tepsi turvonneisiin silmiin,  kärsämöillä hoidettiin maksasairauksia, aaprottimarunalla hoidettiin kaljuutta ja heikkoa parrankasvua. Yrttitarhasta sai apua myös unettomuuteen, kouristuksiin ja sydänvaivoihin.