Month: February 2017

Historia

Parikkalalaiset Pietaria nuohoamassa

Regina R1 Comment
Frans Wilhelm Odelmark

Pietarin suomalaiset olivat suurimmaksi osaksi käsityöläisiä, joista varsinkin kultasepät ja nuohoojat olivat meikäläisiä. Hämäläinen, Nokelainen, Saukkonen, Siitonen, Silvennoinen, Tiainen, Valkeapää…Pietarissa työskenneitä suomalaisia nuohoojia oli monta ja yllättävän moni heistä tuli Parikkalasta.

Jo keisari Paavalin aikana suomalaiset olivat saaneet vahvistuksen nuohousprivilegiolleen.  Pietarin miljoonakaupunki lämpisi puilla ja sutareille riitti töitä. Suomalaisten lisäksi Pietarissa nuohosivat saksalaiset ja virolaiset. Vuonna 1869 laskettiin, että alalla oli 176 suomalaista nuohoojaa, yli 60% kaikista nuohoojista.

Ensimmäisiä suomalaisia nuohoojamestareita Pietarissa oli parikkalalainen Juho Iisakinpoika Tiainen (1814-1885.) 23-vuotiaana nuohoojankisällinä hän perusti Pietariin Nuohousliike Tiaisen vuonna 1837. Hänen hoteissaan sai ammattioppinsa moni suomalainen.

Nuohoojamestareilta vaadittiin – paitsi tietenkin uskallusta kiipeillä korkealla – hyvää organisointikykyä sekä luku-ja kirjoitustaitoa. Nuohoojien ansiot olivat hyvät ja he asuivat moderneissa ja suurissa huoneistoissa. Heidän oli myös mahdollista kouluttaa lapsensa. Homma ei siis ollut hullumpaa ja jos hyvin kävi, keikan saattoi saada Tsarskoje seloon ja siellä olleeseen Nikolai II:n palatsiin, Pietarhoviin ja Pähkinälinnaan.

Köyhästä Parikkalasta oltiin valmiita lähtemään paremman tulevaisuuden perään, sanottiinhan Viipurin läänin varattomuuden kulminoituvan juuri siellä. Melkein puolet Parikkalan nuohoojista tuli Savikummusta, Tyrjältä, Melkoniemeltä ja Järvenpäästä. Useinkaan ammatti ei kuitenkaan periytynyt isältä pojalle, vaan saman nimisten nuohoojien sukulaisuus on kaukaisempaa. Esimerkiksi mestari Pekka Rekonpoika Siitonen (1812-1882) Melkoniemen Timperinmäeltä otti oppiin kolme veljenpoikaa.

Jaana Juvonen on ansiokkaassa Parikkalan historiassa luetellut vuonna vuonna 1880 Pietarissa olleet parikkalalaiset nuohoojamestarit:

-Pekka Siitonen (s.1812) Melkoniemi

-Juho Siitonen (s.1854) Melkoniemi

-Juho Tiainen (s.1814) Saari

-Aleksanteri Tiainen (s.1849) Saari

-Juho Siitonen (s. 1817) Melkoniemi

-Mikko Siitonen (s. 1840) Melkoniemi

-Aleksanteri Siitonen (s. 1849)

-Leitzinger (s.1829) Änkilä

-Nikolai Leitzinger (s.1857) Tarnala

-Heikki Pulkkinen (s. 1827) Joukio

-Kalle Siitonen (s. 1825)  Melkoniemi

-Olli Jantunen (s. 1835)  Savikumpu

-Paavo Naukkarinen (s. 1841)  Savikumpu

-Matti Saukkonen (s. 1827)  Mikkolanniemi

-Aleksanteri Saukkonen (s.1858) Mikkolanniemi

-Juho Siitonen (s. 1833) Melkoniemi

-Mikko Siitonen (s. 1826) Melkoniemi

-Lauri Pirhonen (s.1847) Rautalahti

Nuohoojien lisäksi parikkalalaiset olivat hyvin edustettuina myös eräässä toisessa ammattikunnassa, hevosten kuohitsijoissa. Mutta siitä ehkä joku toinen kerta.

Ruokaa

Erinomaiset pienet kakkuset

Regina RLeave a comment

Minulla oli jokin aika sitten ilo tutustua käsityömestari, keskiaikaihminen Mervi Pasaseen. Tämä monitoiminainen on ollut mukana mm. kirjoittamassa englanniksikin ilmestynyttä keskiaikaisen ruoan keittokirjaa Saffron, Eggs and Almond milk.  Eli Sahramia, Munia ja Mantelimaitoa. Salakirjojen kustantamaa kirjaa olivat Mervin lisäksi tekemässä Saara Nironen ja Nanna Tuovinen.

kirjan-kansi
Keskiajalla ei juuri mittoja käytetty, tehtiin enemmän sormituntumalla. Myöskään leivinpulveria ei vielä oltu keksitty.

 

Kahvin kanssa Mervi tarjosi kirjan reseptin mukaan tehtyjä Erinomaisia pieniä kakkusia, joihin oitis tykästyin.

Excellent small cakes, Erinomaiset pienet kakkuset ovat renessanssiajalta. Alkuperäinen resepti on Sir Kenelm Digbyn (1603-1665.) Koska omistan englanninkielisen version Mervin, Saaran ja Nannan kirjasta, käänsin itse kakkusten ohjeen suomeksi. Koska minulla on rusinakammoinen aviomies, vaihdoin ohjeen korintit kuivattuihin karpaloihin.

7 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl sokeria 

100 g rusinoita 

1/2 tl muskottipähkinää 

170 g voita

1 muna

1 dl kermaa

(1/2 dl makeaa valkoviiniä) 

Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri, rusinat ja muskottipähkinä. Lisää seokseen pehmeä, huoneenlämpöinen voi. Lisää muna, kerma ja viini. Alusta taikinaa, kunnes se tuntuu kiinteältä. Jätä taikina lepäämään huoneenlämpöön 10-15 minuutiksi.

Leivo taikina pieniksi kakkusiksi. Paista ne joko muffinssivuoassa tai leivinpaperin päällä uunissa. Muffinsivuoassa kakkuset kypsyvät 200 asteessa noin 20 minuutissa, leivinpaperilla 180 asteessa noin 15 minuutissa.

Leivoin itse molempia. Muffinsivuoassa kakkusista tulee pienempiä ja tasamuotoisempia, leivinpaperilla kakkusten koko tuppaa kasvamaan…

keksit

Luettua

Kauneudenhoitoa keskiajalla

Regina R2 Comments
sandro_botticelli_-_idealized_portrait_of_a_lady_portrait_of_simonetta_vespucci_as_nymph_-_google_art_project
Sandro Botticelli

“Kuten nykyisin, keskiajan mediassa – maalauksissa ja veistoksissa – ilmenevää kauneusihannetta pyrittiin tavoittelemaan kaikin keinoin. Vaikka ihmisen tuli olla vaatimaton ja osa keskiaikaisista kirkollisista kirjoittajista suhtautui itsensä kaunistamiseen hyvin kriittisesti, kosmeettisilla aineilla ehostaminen oli yleistä. Keskiaikainen kirjallisuus tunsi keinot modernejakin kauneudenpalvojia piinaaviin ongelmiin: ajan oppaista löytyivät reseptit yhtä hyvin tehokkaisiin meikki-ja ryppyvoiteisiin, hampaitten valkaisuun ja syylien poistoon kuin turvotuksen laskemiseen ja tepsiviin aurinkovoiteisiin. Bysantissa tunnettiin erinomaisia reseptejä harmaantuvien hiusten värjäämiseksi entiseen loistoonsa. Etelä-Italian Salernossa Trotula-teos puolestaan tiesi näppärän keinon valmistaa luonnollisen näköistä poskipunaa; samassa opuksessa neuvottiin pahanhajuisen hengityksen apukeinoksi laakerinlehtien ja myskin sekoitus, jota tuli pitää kielen alla.

Monet resepteistä saapuivat kristilliseen Eurooppaan arabien välityksellä, ja Iberian niemimaa ja Etelä-Italia olivat pitkään yhtä hyvin kauneudenhoidon kuin lääketieteen keskuksia Euroopassa.”

Euroopan historia II, Henki ja elämä, Tuomas Heikkilä

Luettua

Lukemisen tavoista

Regina RLeave a comment
ivan_kramskoy_-_reading_woman_portrait_of_artists_wife
Ivan Kramsky: Lukeva nainen

“On paljon romaaneja, jotka olen lukenut säästellen, luvun kerrallaan, kuin namusta natusteleva lapsi. Joukossa on useita, jotka tänään luultavasti ikävystyttäisivät minua , mutta onhan luonnollista että ihmisen henkisen ravinnon tarve kohdistuu eri ikäkausina eri aineisiin. Ravintoaine, jota kasvava ihminen tarvitsee, saa vanhenevan ihmisen fysiikassa aikaan häiriöitä. Mahtaisinko nyt voida lukea esimerkiksi Wellsin “Tono-Bungayn” niin kuin sen kerran luin: luku päivässä aamukahvin kera – ja niin kiinnostunut olin, että kiusaus pikkuisen näpistellä seuraavan aamun annoksesta oli miltei ylivoimainen. Joskus, niin kuin alkoholisti joka on kauan vastustanut viinanhimoaan, annoinkin mennä kaksi lukua yhteen kyytiin. On romaaneja, joita ei laske kädestään ennen kuin on lukenut loppuun, ja tämä lienee oikea tapa nauttia näistä romaaneista. Mutta on toisia, joiden pikainen ahmiminen olisi samanlaista tuhlaamista kuin olisi ahtaa itseensä muutamassa minuutissa mestarikokin laittama päivällinen, jonka veroista ei toiste ole odotettavissa.”

Alex Matson: Muistiinpanoja