Matkalaukkuelämää

Gotlannin kuvakivet

 

IMG_4431

 

Tuli käytyä Gotlannissa. Kevät oli varhaisessa eikä saarella vielä eletty kiihkeintä turistisesonkia. Kestin hyvin sen, etteivät köynnösruusut kiemurrelleet pittoreskien visbyläisten talojen seinillä ja että monet kaupat ja ravintolat olivat kiinni. Näin vanhemmiten sitä kaiketi tulee hieman ihmisvihaajaksi.

Olihan Gotlannissa kiviä. Ja varsinkin museossa niitä oli, kuvakiviä. Näitä rauta-ja viikinkiaikaisia kalkkivipaaseja kutsutaan myös kirjokiviksi. Aikakaudesta riippuen niissä on abstrakteja tai mytologisia kuva-aiheita. Myös laivat ja linnut toistuvat usein. Kirjokiviä ei Gotlannin ulkopuolella juuri ole. Yksi tunnetaan Latviasta.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Gotlantiin 7000 vuotta sitten. Koko saari hengittää historiaa. Vaikka se sijaitseekin vain 100 kilometrin päässä Ruotsin mantereesta, on se jollain tavalla hyvin epäruotsalainen paikka.  Häkellyttävä, tämä Itämeren suurin varsinainen saari.

 

 

Matkalaukkuelämää

Vadstenan puutarhassa

birgitta

Ennen uskonnollista uraansa Pyhä Birgitta oli äiti, vaimo ja suuren talon emäntä. Ei siis ihme, että luostarisäännössään tämä tomera nainen puuttui myös puutarhanhoitoon. Puutarha symboloi paratiisia maan päällä, mutta myös tuotti luostarin käyttöön kaikkea jo tässä elämässä hyödyllistä.

Kirkon eteläpuolella sijaitseva munkkiveljien puutarha on ainoita, joita Ruotsissa on viljelty yhtäjaksoisesti keskiajalta saakka.  Aikoinaan munkit kasvattivat siellä muun muassa saksanpähkinä-ja mulperipuita.

Nunnien hyötytarha puutarha sijaitsi luostarirakennuksen pohjoispuolella. Eteläpuolella he kasvattivat ruusuja ja neitsyt Marian puhtauden symboleja, valkoisia liljoja. Hyötytarha tuotti hedelmiä ja erilaisia kaaleja.

Niin nunnat kuin munkitkin kasvattivat tietysti myös kaikenlaisia yrttejä. Niitä käytettiin paitsi mausteena myös lääkkeinä. Ruiskukka tepsi turvonneisiin silmiin,  kärsämöillä hoidettiin maksasairauksia, aaprottimarunalla hoidettiin kaljuutta ja heikkoa parrankasvua. Yrttitarhasta sai apua myös unettomuuteen, kouristuksiin ja sydänvaivoihin.

 

 

 

Matkalaukkuelämää

Stirlingin linna, Skotlanti

Aikanaan tutustuin Skotlantiin Victoria Holtin ihanien romaanien välityksellä. Nummia, ruutukankaita, kilttejä ja metsästystä. Ja tietenkin komeita linnoja ja synkeitä linnanherroja, jotka kirjan päähenkilö kyllä aina ennemmin tai myöhemmin pehmitti. Nyt televisiossa pyörinyt Outlander-sarja toimi viimeisenä kimmokkeena. Skotlantiin oli päästävä.

Yksi linnakin oli ohjelmassa, Stirling. Mieliinpainuvin kohde siellä oli ilman muuta aidon näköiseksi restauroitu keittiö. Kokkeineen, apupoikineen, kohoavine leipineen ja rottineen ne ovat Jaakko IV:n ajalta (hallitsi 1488–1513.) Jaakko piti todellista renessanssihovia alkemisteineen kaikkineen.

Kultaa tai uusia alkuaineita ei syntynyt, mutta kaikesta päätellen Jaakko IV:n hovissa kyllä syötiin hyvin.